maanantai 3. helmikuuta 2014

Valehtelin!

Kyllä, katsoin sittenkin UMK:n.

Käsitelläänpäs tämä asia yksinkertaisesti:
Softengine oli suosikkini kaikista finalisteista. Miau olisi ollut ihan mielenkiintoinen vaihtoehto Euroviisuihin, mutta se oli samalla sellaista kamaa, joka olisi jäänyt pisteittä. Millään muulla ei oikeastaan ollut mahdollisuuksia itse isoissa kisoissa kuin näillä kahdella, ja niistä parempi meni jatkoon.

Softenginellä on vahvuutena se, että se on tutun kuuloinen. Siitä on helppo nauttia ja se erottuu aika hyvin Euroviisujen perusmassasta. Joka vuosi yksi tällainen biisi nousee korkeahkolle - tai ainakin finaaliin. Pojat tulee oletettavasti treenaamaan biisin huippukuntoon Köpistä varten ja se tulee varmasti kuulostamaan vielä paremmalta itse kisoissa.
Mie voin myöntää nauttivani tästä hirveästi. (oho, tässä vaiheessa tajusin kuunnelleeni ihan väärää versiota. Ps, finaaliversio kuulostaa paremmalta ku... Mikä lie se äskenen olikaan.) Miusta tää vois voittaa. Tämä ei karkota kuuntelijoita pois tai aiheuta erityisemmin ylimääräistä dramatiikkaa (kuten eräs Suomi viimevuonna. Krista <3)

Perussetti joka toimii. Ei ehkä yllätä, mutta tuo turvallisuuden tunnetta Suomelle. Mukava palautuminen viime vuoden järkytyksen jälkeen. Ei taideta hyviä pisteitä hakea, mutta Suomi ei oo sinne tähdännytkään enää Lordin jälkeen. Suomelle riittää finaali. Softengine pääsee finaaliin.

Löytäisinköhän muitakin Köpikseen lähetettäviä biisejä...?

Katos, heti löyty Italia. Joku oli listannu tän omaksi suosikikseen, katsotaan onko se sen arvoinen.

Emma Marrone - La Mia Cittá

O mio dio, Italia. Perche. Non mi piace. Non é male, si, force sta bene in questa festaggio, ma... Non lo so. Perche!?
Ja sitten ruvetaan valittamaan suomeksi. Tää on ihan kiva. Tätä jos kuuntelisin lisää alkaisin oletettavasti pitämään tästä lisääkin. Mut plääh. Musiikin pyhä maa Italia ei yllätä tänä vuonna. No, jäi ainakin mieleen yksinkertaisuudessaan (tätä kuunnellu kerran, Something betteriä kymmenesti ja Italia jäi päähän. Hups.)

Sitten... Albania.

Hersiana Matmuja ---...

Argh. Ottakaa se pois. poispoispoispois. Nätti, mutta... No, ei nappaa tällä kertaa. Siirrytään suoraan Valko-Venäjään.

TEO - Cheesecake

Hei, mie tykkään tästä. Ihana toi laulaja. Mie haluan että se voittaa. Mie haluan. Miust tää on ihana. Apua, mitä miulle tapahtuu? Miust tää vaan on ihana. Mie laitan sen nyt listakärkeeni. IHANA.

Tijana Dapcevic - Hajde da glumimo

Tää alkaa kivasti. Toistaiseksi ei mitään pahaa sanottavaa tästä. Tulee jokseenkin mieleen Elton Johnin Someday Out of the Blue - joka sattuu olemaan yksi lempibiiseistäni kyseiseltä mieheltä. Makedonian edustusbiisi on oikein hellyyttävä. Tää on tätä kamaa, mille ei halua tapahtuvan mitään pahaa. Ei ehkä selviäis finaaliin, mutta voisin haluta nähdä sen siellä.

Sebalder - Hunter of stars

Sveitsihän oli viimevuonna yksi salaisista lemppareista. Valitettavasti nyt alkaa näyttää siltä, että tämä ei selviä sinne astikaan. Toisaalta laulaja (viheltäjä) näyttää niin suloisen eksyneeltä tuolla lavalla, että sillekin suli sydän. Eikä tässäkään nyt kyllä mitään vikaa ole. Oikeastaan tästäkin tykkää kokoajan vaan enemmän.
ja sitten tuli viulusoolo. Jaha. Sinne meni miun sydän. Jatkoon!

Muista mie en löytäny kappaleiden nimiä. Menenpä tästä kuuntelmaan Cheescakea! Oli kiva jutella, ciao.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti