Nähtävästi studioversio joillakin kappaleilla toimii huomattavan paljon paremmin. Tämän takia pääsen nyt ilmaisemaan yhden, jonka ehdin jo haukkua, mutta parin päivän mietinnän jälkeen se kuuluu jo suosikkeihini.
Miksi? Koska jos vitsikappaleetkin on tehty hyvin, niin ne on oikeasti hyviä. Ne pitää vain ymmärtää ensimmäisenä!
Alcohol is Free (Kreikka)
Kyllä, totuin siihen lopulta.
Nyt kuuntelemaan, josko nyt jo löytäisin Ruotsin tai Norjan edustajista jotain hyvää sanottavaa ->
//
Okei, mie tein äsken niin, että laitoin Norjan edustusbiisin taustalle ja eteen pyörimään videota Matrixistä. Kyseinen biisi on nyt löytänyt paikkansa mielessäni, mutta... Ei se silti ollut hyvä.
Ruotsin Robin taas, en ole vieläkään löytänyt pätevää syytä nauttia tästä.
torstai 14. maaliskuuta 2013
tiistai 12. maaliskuuta 2013
Sinä ja vähän muuta
Nyt alkaa monella maalla olla jo edustajia. Eiköhän ole minun aikani alkaa käydä niitä edes jonkun verran lävitse?
Ihan tähän alkuun mainittakoon, että en ole vielä kehittänyt minkäänmoista top-mikään listaa, mutta kunhan kehitän, listakärjessäni ovat Tanska, Albania ja Islanti. Varsinkin Islanti.
Tällä hetkellä kuuntelussa on Ruotsin edustaja ja osaan sanoa saman minkä lehdetkin ilmoittivat kun naapurimaamme valitsi edustajansa: Yohio oli parempi. Kaikella tapaa. Harmi, että he valitsivat Robinin ja harmi, että meidän Robinimme ei ole vielä oikean ikäinen. Siitäpäs olisimmekin saaneet mielenkiintoisen kilpailun, Rob vs. Rob. Arvatkaapa kumpi voittaisi mielestäni, Frontside Ollie vai You, et sinä, vaan Ruotsin edustaja Robin Stjernberg; You.
Frontside Ollie.
Ruotsin edustaja ei missään tapauksessa ole huono (elkee hämääntykö Frontsideen vertauksesta, minusta se on ollut näet alusta asti loistavan läppä kappale! Puuttuva palanen sen sijaan.. Pyh. [Ja näin, nyt olen menettänyt kaiken arvostukseni]). Ruotsin kappale on oikein... Normaali. Hyvinkin normaali. Neljäs kerta kuuntelen tätä nyt putkeen, enkä edelleenkään ole saanut itse kappaleesta mitään irti. Se vain tapahtuu, kulkee taustalla ja unohtuu heti. Oikeastaan, ennen kuin aloitin tätä kirjoittamaan ja päätin aiheen mistä tein, jouduin pitkään miettimään: "Mikä hitsiläinen se Ruotsin edustuskappale olikaan...) Koko kappale oli vain kadonnut mielestäni.
"You" voi ja tuleekin menestymään siedettävästi. Ruotsi on jo ehtinyt kerätä hyvänkokoisen fanijoukon ja sitten siihen päälle lasketaan vielä pakolliset järjestäjämaalle laitetut äänet, niin kyllä se top 10:ssä on. Minun omassa henkilökohtaisessa top 26:sessa sitten taas... Se luultavasti tulee sijouttumaan lähelle kahtakymmentä. En vain yksinkertaisesti saa tästä kappaleesta mitään tunnetta, mitään intohimoa irti.
Ruotsista jatkan sitten vuorten ylitse rakkaaseen Norjaani, joka ei ole tähän asti vuoden 2009 jälkeen minua pettänyt.
Paitsi tänä vuonna.
Kuuntelen tätä kappaletta luultavimmin väärässä teemassa, mielestäni tämä tarvitsee taustalleen jonkin scifityylisen elokuvan, hieman sellaisen Matrixmäisen. Mutta sitten tulee seuraava ongelmani: Se ei ole tarpeeksi scifikään. Kappale itsessään, kuten Ruotsilla, ei ole huono. Tästä tulee minulle lähinnä kuitenkin sama tunne kuin äskeisestä: Ei mitään. En ainakaan liveversiosta kuule muita sanoja, kuin "feed you my love" (mikä on suhteellisen... Epämääräinen asia sanoa toiselle... Stephen Kingin Misery, anyone?)
Olen yrittänyt ymmärtää Youtuben kommenttien perusteella, miksi tästä pidetään, mutta saan sieltä ihan yhtä paljon irti kuin itse kappaleesta. Miksi, miksi tästä pidetään? Se jäänee minulle mysteeriksi, mutta minua kiinnostaa kuulla tämä Malmössä. Silloin näen, onko tästä finaaliin ja, kuten Youtube ennustaa, voittoon.
Jatkakaamme matkaa, sillä innostuinkin nyt kirjoittamaan.
Minä pidän Cascadasta. Häneltä löytyy moniakin kappaleita, joita toivoisin kuulevani discoissa enemmänkin, sillä niihin voisin tanssikin (toisin kuin niihin mitä siellä oikeasti kuuluu). Entäs sitten Saksan edustusbiisi Glorious? Mitä minä siitä ajattelen?
"Erm... Hei, tuossa on Everytime We Touch! Taidanpa kuunnella sen seuraavaksi!"
Nyt jo kolmas kappale putkeen, joka ei anna minulle henkilökohtaisesti mitään uutta. Cascadalta on tämänkaltaiset kappaleet jo kuultu ja tyylinä tämä lähentelee viime vuoden voittajaa, eli tyylikin on juuri kuultu (sama Norjalle, hävetkää). Tämä vaikuttaa vain Cascadan yritykseltä päästä takaisin pinnalle. Ehkä hän onnistuu siinä ja Saksa luultavimmin saa hyviä pisteitä vain hänen itsensä takia, mutta jos kappale olisi kenen tahansa muun, se ei pärjäisi.
Käyn nopeasti Irlannin lävitse, kun se sattui tuosta kulkemaan ohisteni: Irlannin kappale voisi olla mikä tahansa muu NRJ:ltä nykyisin kuuluva kappale, sillä ne kuulostaa monelta niiltä. Tämä kelpaa enemmän kilpailun tunnuskappaleeksi kuin itse kilpailuun osallistujaksi, ja Irlanti menee samalle riville aikaisempien neljän kanssa, jotka kovasti järkkäävät minulle tällä hetkellä päänsärkyä.
Kamaan, haluaisin vihdoin jotain hyvää... Eikö tänä vuonna ole mitään, mistä pitäisin ensi kuuntelulla?
Kreikka - Alcohol is free.
...
Tapa minut. Tapa minut nyt.
Tämän vuoden Social Network-biisi. Voi ei, tältäkö maalta saimme pari vuotta sitten ikuisen suosikkini Opan? Hyvä on, yritän käydä tämän kappaleen lävitse...
Alcohol is free on vitsi. Sitä ei ole tarkoitettu otettavaksi vakavasti. Se sopii tilanteisiin, joissa on tarkoitus vain vetää yli, pitää hauskaa ja nauraa sanalle "lapio". Heh, lapio... Tämä kappale on eksynyt, se kuuluisi Youtuben syövereihin typeriin animaatiovideoihin. Voittoa tällä ei haeta, eikä sillä siihen kyetäkään.
Vitsinä - minä pidän tästä kappaleesta
Vakavasti otettavana Euroviisubiisinä (sillä kyllä, otan tämän vakavasti) - en pidä tästä kappaleesta.
Otataan tähän loppuun kappale, josta pidin alusta asti ja pidän yhä.
Miksi pidän tästä toistaiseksi nimeämättömästä kappaleesta?
1. Saan selvää sanoista ja pystyn jo laulamaan kertosäkeistöä itse mukana, myös ilman taustamusiikkia. Se on mielestäni tärkeää kappaleissa, niistä pitää saada selvää.
2. Toisin kuin monet niistä, jotka mainitsin ylhäällä, tämä tarjoilee minulle tunteita (vahvoja tunteita) ja jotain uutta siinä samalla. Tämän kaltaista kappaletta en löydä tämän hetken radiosta, vaan se eroaa vahvasti siitä pask-... Massasta, jota kuuntelen aamuisin kouluun mennessä.
3. Kappale välittyy kuuntelijalle laulajalta vahvasti, hän kykenee tuomaan kaikki tärkeät tunteet esille ja hänen laulunsa on mielestäni toimivaa (eikä turvaudu liikaa taustabiittiin).
4. Huilu. Mie pidän tuosta pienestä huilusta, vaikka en tiedä sille tarkkaa nimeä.
Kyse on siis Tanskan Emmelie de Forest ja kappalehan on siis Only Teardrops. Käynpäs tästä ennen treenäjä samalla tavalla vielä toisenkin kappaleen:
Miksi pidän tästä toisesta toistaiseksi nimeämättömästä kappaleesta, jonka senkin olen lisännyt aiemmin blogiini?
1. Sama kuin ylemmässä (kielellä ei niin väliä)
2. Sama kuin ylhäällä
3. Sama kuin ylhäällä, mutta tämä keskittyy vielä paremmin itse laulajaan ja siihen, kuinka hän tuo kappaleensa tarinan esille esiintymisellään ja laulullaan. Ja hän tuo sen täydellisesti!
4. Islanti on kaunis kieli ja sopii täydellisesti tällaiseen balladiin.
5. Islannin olisi pitänyt voittaa viime vuonna.
Jotenkin tämä tuntuu puolustamiselta...? No, sain kuulla siitä äidinkielen esseissä, olen jo tottunut siihen. Ég á líf on toistaiseksi tämän vuoden suosikkini, enkä usko irroittavani siitä ennen kuin se tippuu pois finaalista. Toivon toisaalta, ettei niin kävisi, vaan Islanti sijoittuisi hyvin.
Enköhän lopeta tämän Euroviisubiisien kuuntelun Suomen Katy Perryyn, kappaleeseen, joka on iskostunut jo täydellisesti päähäni EIKÄ LÄHDE SIELTÄ ENÄÄ POIS! Kaikista tanssibiiseistä, joita Euroviisut tänä vuonna tarjoilevat, tämä on se mihin minä haluaisin hyppiä Malmössä eturivissä, siniristilippu liehuen ja mahdollisimman karmaisevalla äänellä mukana laulaen.
Kumpa tämä kappale iskostuisi myös muiden Euroopan kansalaisten päähän (... Ja niihin loppuihinkin?), sillä Kristan miehen ilme on musavideossa _loistava_!
Ihan tähän alkuun mainittakoon, että en ole vielä kehittänyt minkäänmoista top-mikään listaa, mutta kunhan kehitän, listakärjessäni ovat Tanska, Albania ja Islanti. Varsinkin Islanti.
Tällä hetkellä kuuntelussa on Ruotsin edustaja ja osaan sanoa saman minkä lehdetkin ilmoittivat kun naapurimaamme valitsi edustajansa: Yohio oli parempi. Kaikella tapaa. Harmi, että he valitsivat Robinin ja harmi, että meidän Robinimme ei ole vielä oikean ikäinen. Siitäpäs olisimmekin saaneet mielenkiintoisen kilpailun, Rob vs. Rob. Arvatkaapa kumpi voittaisi mielestäni, Frontside Ollie vai You, et sinä, vaan Ruotsin edustaja Robin Stjernberg; You.
Frontside Ollie.
Ruotsin edustaja ei missään tapauksessa ole huono (elkee hämääntykö Frontsideen vertauksesta, minusta se on ollut näet alusta asti loistavan läppä kappale! Puuttuva palanen sen sijaan.. Pyh. [Ja näin, nyt olen menettänyt kaiken arvostukseni]). Ruotsin kappale on oikein... Normaali. Hyvinkin normaali. Neljäs kerta kuuntelen tätä nyt putkeen, enkä edelleenkään ole saanut itse kappaleesta mitään irti. Se vain tapahtuu, kulkee taustalla ja unohtuu heti. Oikeastaan, ennen kuin aloitin tätä kirjoittamaan ja päätin aiheen mistä tein, jouduin pitkään miettimään: "Mikä hitsiläinen se Ruotsin edustuskappale olikaan...) Koko kappale oli vain kadonnut mielestäni.
"You" voi ja tuleekin menestymään siedettävästi. Ruotsi on jo ehtinyt kerätä hyvänkokoisen fanijoukon ja sitten siihen päälle lasketaan vielä pakolliset järjestäjämaalle laitetut äänet, niin kyllä se top 10:ssä on. Minun omassa henkilökohtaisessa top 26:sessa sitten taas... Se luultavasti tulee sijouttumaan lähelle kahtakymmentä. En vain yksinkertaisesti saa tästä kappaleesta mitään tunnetta, mitään intohimoa irti.
Ruotsista jatkan sitten vuorten ylitse rakkaaseen Norjaani, joka ei ole tähän asti vuoden 2009 jälkeen minua pettänyt.
Paitsi tänä vuonna.
Kuuntelen tätä kappaletta luultavimmin väärässä teemassa, mielestäni tämä tarvitsee taustalleen jonkin scifityylisen elokuvan, hieman sellaisen Matrixmäisen. Mutta sitten tulee seuraava ongelmani: Se ei ole tarpeeksi scifikään. Kappale itsessään, kuten Ruotsilla, ei ole huono. Tästä tulee minulle lähinnä kuitenkin sama tunne kuin äskeisestä: Ei mitään. En ainakaan liveversiosta kuule muita sanoja, kuin "feed you my love" (mikä on suhteellisen... Epämääräinen asia sanoa toiselle... Stephen Kingin Misery, anyone?)
Olen yrittänyt ymmärtää Youtuben kommenttien perusteella, miksi tästä pidetään, mutta saan sieltä ihan yhtä paljon irti kuin itse kappaleesta. Miksi, miksi tästä pidetään? Se jäänee minulle mysteeriksi, mutta minua kiinnostaa kuulla tämä Malmössä. Silloin näen, onko tästä finaaliin ja, kuten Youtube ennustaa, voittoon.
Jatkakaamme matkaa, sillä innostuinkin nyt kirjoittamaan.
Minä pidän Cascadasta. Häneltä löytyy moniakin kappaleita, joita toivoisin kuulevani discoissa enemmänkin, sillä niihin voisin tanssikin (toisin kuin niihin mitä siellä oikeasti kuuluu). Entäs sitten Saksan edustusbiisi Glorious? Mitä minä siitä ajattelen?
"Erm... Hei, tuossa on Everytime We Touch! Taidanpa kuunnella sen seuraavaksi!"
Nyt jo kolmas kappale putkeen, joka ei anna minulle henkilökohtaisesti mitään uutta. Cascadalta on tämänkaltaiset kappaleet jo kuultu ja tyylinä tämä lähentelee viime vuoden voittajaa, eli tyylikin on juuri kuultu (sama Norjalle, hävetkää). Tämä vaikuttaa vain Cascadan yritykseltä päästä takaisin pinnalle. Ehkä hän onnistuu siinä ja Saksa luultavimmin saa hyviä pisteitä vain hänen itsensä takia, mutta jos kappale olisi kenen tahansa muun, se ei pärjäisi.
Käyn nopeasti Irlannin lävitse, kun se sattui tuosta kulkemaan ohisteni: Irlannin kappale voisi olla mikä tahansa muu NRJ:ltä nykyisin kuuluva kappale, sillä ne kuulostaa monelta niiltä. Tämä kelpaa enemmän kilpailun tunnuskappaleeksi kuin itse kilpailuun osallistujaksi, ja Irlanti menee samalle riville aikaisempien neljän kanssa, jotka kovasti järkkäävät minulle tällä hetkellä päänsärkyä.
Kamaan, haluaisin vihdoin jotain hyvää... Eikö tänä vuonna ole mitään, mistä pitäisin ensi kuuntelulla?
Kreikka - Alcohol is free.
...
Tapa minut. Tapa minut nyt.
Tämän vuoden Social Network-biisi. Voi ei, tältäkö maalta saimme pari vuotta sitten ikuisen suosikkini Opan? Hyvä on, yritän käydä tämän kappaleen lävitse...
Alcohol is free on vitsi. Sitä ei ole tarkoitettu otettavaksi vakavasti. Se sopii tilanteisiin, joissa on tarkoitus vain vetää yli, pitää hauskaa ja nauraa sanalle "lapio". Heh, lapio... Tämä kappale on eksynyt, se kuuluisi Youtuben syövereihin typeriin animaatiovideoihin. Voittoa tällä ei haeta, eikä sillä siihen kyetäkään.
Vitsinä - minä pidän tästä kappaleesta
Vakavasti otettavana Euroviisubiisinä (sillä kyllä, otan tämän vakavasti) - en pidä tästä kappaleesta.
Otataan tähän loppuun kappale, josta pidin alusta asti ja pidän yhä.
Miksi pidän tästä toistaiseksi nimeämättömästä kappaleesta?
1. Saan selvää sanoista ja pystyn jo laulamaan kertosäkeistöä itse mukana, myös ilman taustamusiikkia. Se on mielestäni tärkeää kappaleissa, niistä pitää saada selvää.
2. Toisin kuin monet niistä, jotka mainitsin ylhäällä, tämä tarjoilee minulle tunteita (vahvoja tunteita) ja jotain uutta siinä samalla. Tämän kaltaista kappaletta en löydä tämän hetken radiosta, vaan se eroaa vahvasti siitä pask-... Massasta, jota kuuntelen aamuisin kouluun mennessä.
3. Kappale välittyy kuuntelijalle laulajalta vahvasti, hän kykenee tuomaan kaikki tärkeät tunteet esille ja hänen laulunsa on mielestäni toimivaa (eikä turvaudu liikaa taustabiittiin).
4. Huilu. Mie pidän tuosta pienestä huilusta, vaikka en tiedä sille tarkkaa nimeä.
Kyse on siis Tanskan Emmelie de Forest ja kappalehan on siis Only Teardrops. Käynpäs tästä ennen treenäjä samalla tavalla vielä toisenkin kappaleen:
Miksi pidän tästä toisesta toistaiseksi nimeämättömästä kappaleesta, jonka senkin olen lisännyt aiemmin blogiini?
1. Sama kuin ylemmässä (kielellä ei niin väliä)
2. Sama kuin ylhäällä
3. Sama kuin ylhäällä, mutta tämä keskittyy vielä paremmin itse laulajaan ja siihen, kuinka hän tuo kappaleensa tarinan esille esiintymisellään ja laulullaan. Ja hän tuo sen täydellisesti!
4. Islanti on kaunis kieli ja sopii täydellisesti tällaiseen balladiin.
5. Islannin olisi pitänyt voittaa viime vuonna.
Jotenkin tämä tuntuu puolustamiselta...? No, sain kuulla siitä äidinkielen esseissä, olen jo tottunut siihen. Ég á líf on toistaiseksi tämän vuoden suosikkini, enkä usko irroittavani siitä ennen kuin se tippuu pois finaalista. Toivon toisaalta, ettei niin kävisi, vaan Islanti sijoittuisi hyvin.
Enköhän lopeta tämän Euroviisubiisien kuuntelun Suomen Katy Perryyn, kappaleeseen, joka on iskostunut jo täydellisesti päähäni EIKÄ LÄHDE SIELTÄ ENÄÄ POIS! Kaikista tanssibiiseistä, joita Euroviisut tänä vuonna tarjoilevat, tämä on se mihin minä haluaisin hyppiä Malmössä eturivissä, siniristilippu liehuen ja mahdollisimman karmaisevalla äänellä mukana laulaen.
Kumpa tämä kappale iskostuisi myös muiden Euroopan kansalaisten päähän (... Ja niihin loppuihinkin?), sillä Kristan miehen ilme on musavideossa _loistava_!
keskiviikko 20. helmikuuta 2013
Äärrrh... Lisää mietittävää
http://www.youtube.com/watch?v=k59E7T0H-Us
Tanska perhana... Ei, ei saa... Ei saa laittaa pillipiipareita soittamaan... Ja rumpuja... Miten voin menettää sydämeni kahdelle kappaleelle, jos minulla ei edes ole sydäntä?
Tanska perhana... Ei, ei saa... Ei saa laittaa pillipiipareita soittamaan... Ja rumpuja... Miten voin menettää sydämeni kahdelle kappaleelle, jos minulla ei edes ole sydäntä?
torstai 7. helmikuuta 2013
Mietittävää jatkolle
http://www.youtube.com/watch?v=gr6-V8KzpJs
Mitäs jos Suomi jättäytyisi vain pois tänä vuonna? Annetaan Islannin voittaa, jooko? *Rakastuin*
Mitäs jos Suomi jättäytyisi vain pois tänä vuonna? Annetaan Islannin voittaa, jooko? *Rakastuin*
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Neljän suuren kilpailua
Ensimmäiset ollaan jo pudotettu, jotka olen kyllä jo unohanut... Tällä hetkellä minusta henkilökohtaisesti näyttää siltä, että me saamme neljä vahvaa kilpailijaa taistelemaan keskenään:
Arion
Mikael Saari
Diandra
Krista Siegfrids
Jokaisella näistä on omat vahvuutensa, ja suurempi faniporukka kuin monella muulla (Rautakouraa en hyväksy vieläkään!!!). Jokainen näistä erottuu edukseen muusta kasasta ja itse henkilökohtaisesti haluan jonkin näistä pääsevän jatkoon kohti Malmöä.
Tai, otan takaisin äsken kirjoittamani; Tässä neljän porukassa on yksi, jota en halua Malmöön. Tämä yksi sattuu olemaan Diandra.
Kuten olen aikaisemmassa tekstissä sanonut, Diandralla on loistava ääni. Loistava? Ei, upea, Suomen Adelen tasoinen ääni. Ongelma tulee kappaleen kanssa: Se ei ole hyvä, se ei tarjoa kuuntelijalle mitään uutta tai edes, ärh, TUNTEITA! Tämä kappale, Colliding into you, on TUNTEETON. Sitä ei voi pelastaa mitkään taustahörhöt tai valot, kappale itse tarvitsee sisältöä itseensä ja hitsisti tarvitseekin.
Sitten otetaan Diandran vihollinen tässä kilpailussa, Krista ja kappalehan on Marry me. Oma mielipiteeni tulikin suoraan Youtuben kommentoijien kärkipäästä: Vaikka tää ei ookkaan mikään mun henkilokohtanen suosikki, niin silti tää olis potentiaalinen euroviisubiisi, koska tää on just sellanen yksinkertanen, joka jää soimaan päähän. Sopivan ärsyttävä ja just tämmöstä euroviisumateriaalia, Suomen pärjäämistä ajatellen erinomainen.
Mitäpä tuohon enää lisäämään? Esityksenä Marry me on UMK:n parhaimmistoa ja jo se, kuinka paljon Krista on panostanut siihen saa minut haluamaan tämän Malmöön. Mahdollisuuksista siellä päässä en vielä osaa arvioida, saattaisi mennä finaalista lävitse, mutta mistäpä sitä tietää. Edelleenkään en itse kappaleesta pidä, mutta samanlaista esiintymisenergiaa ei kyllä keneltäkään muulta tässä kilpailussa löydy.
Eteenpäin, eteenpäin, jatketaan omasta, henkilökohtaisesta suosikistani, eli Mikael Saaresta. Kehtaanko edes mainita, miten muut pienet lukion kakkosluokkalaiset pitävät minua outona, kun kesken liikuntatunnin juoksin äkkiä radion ääreen tätä kappaletta fanittamaan? Toisaalta, milloinpa minua ei pidettäisi outona.
Täydellinen kappale! Joku kehtasi verrata tätä jopa viimevuoden Viron "Kuulaan" (ihana, ihana kappale sekin), ja siitäpä vaan, verratkoon pois, sillä Kuula oli aivan ihanaihanaihana, taidanpa kuunnella sen seuraavaksi. Balladit, koskettavat balladit pärjäävät AINA ja ihmisten tunteisiin kannattaa vedota. Juuri sen takia WSBT (ei jaksa enää kirjoittaa sitä kokonaan) pitäisi viedä jatkoon, sillä se tuo TUNTEITA. Tunteitaaaaa! Saanko vetää vaan fanitytöksi ja hankkia jostain ison bannerin: "SAARI JATKOON!"
This can't go wrong, kuten laulussa sanottiinkin. Ei, ei tämä ole liian taiteellinen pamaus, tämähän on niin täydellinen että asd, nyt minun on pakko siirtyä kirjoittamaan Arionista, muuten halkean.
Arion.... Arion... Arion on ihana... Arion on ihana kun ei katso niitä esiintymässä! Viljamiko tuon laulajan nimi on, en ole enää varma, mutta hän on jotenkin (suloisen?) reppana tuolla lavalla, kitaristi ei ihan näyttänyt osaavan sooloaan esittää (soittaa kyllä osasi) ja tuota... Tässä ei voi laulaa mukana, mikä oli silloin joskus Lordin vahvuus. Kamaan; HARD, ROCK, HALLELUJAH! Nyt mennään kyllä ihan pilkunviilaustasolla, koska minä tykkään tästä porukasta bändinä, kappaleena ja... Okei, en esityksenä.
Todistaakseni, että pääni myös pitää tästä kappaleesta, pidin juuri viidentoista minuutin tauon ja mikäpäs soikaan päässäni: Arionin Lost. Hähhäh, miulla loppui juuri ajatukset siitä mitä haluan kirjoittaa, joten lopetan tähän.
Arion
Mikael Saari
Diandra
Krista Siegfrids
Jokaisella näistä on omat vahvuutensa, ja suurempi faniporukka kuin monella muulla (Rautakouraa en hyväksy vieläkään!!!). Jokainen näistä erottuu edukseen muusta kasasta ja itse henkilökohtaisesti haluan jonkin näistä pääsevän jatkoon kohti Malmöä.
Tai, otan takaisin äsken kirjoittamani; Tässä neljän porukassa on yksi, jota en halua Malmöön. Tämä yksi sattuu olemaan Diandra.
Kuten olen aikaisemmassa tekstissä sanonut, Diandralla on loistava ääni. Loistava? Ei, upea, Suomen Adelen tasoinen ääni. Ongelma tulee kappaleen kanssa: Se ei ole hyvä, se ei tarjoa kuuntelijalle mitään uutta tai edes, ärh, TUNTEITA! Tämä kappale, Colliding into you, on TUNTEETON. Sitä ei voi pelastaa mitkään taustahörhöt tai valot, kappale itse tarvitsee sisältöä itseensä ja hitsisti tarvitseekin.
Sitten otetaan Diandran vihollinen tässä kilpailussa, Krista ja kappalehan on Marry me. Oma mielipiteeni tulikin suoraan Youtuben kommentoijien kärkipäästä: Vaikka tää ei ookkaan mikään mun henkilokohtanen suosikki, niin silti tää olis potentiaalinen euroviisubiisi, koska tää on just sellanen yksinkertanen, joka jää soimaan päähän. Sopivan ärsyttävä ja just tämmöstä euroviisumateriaalia, Suomen pärjäämistä ajatellen erinomainen.
Mitäpä tuohon enää lisäämään? Esityksenä Marry me on UMK:n parhaimmistoa ja jo se, kuinka paljon Krista on panostanut siihen saa minut haluamaan tämän Malmöön. Mahdollisuuksista siellä päässä en vielä osaa arvioida, saattaisi mennä finaalista lävitse, mutta mistäpä sitä tietää. Edelleenkään en itse kappaleesta pidä, mutta samanlaista esiintymisenergiaa ei kyllä keneltäkään muulta tässä kilpailussa löydy.
Eteenpäin, eteenpäin, jatketaan omasta, henkilökohtaisesta suosikistani, eli Mikael Saaresta. Kehtaanko edes mainita, miten muut pienet lukion kakkosluokkalaiset pitävät minua outona, kun kesken liikuntatunnin juoksin äkkiä radion ääreen tätä kappaletta fanittamaan? Toisaalta, milloinpa minua ei pidettäisi outona.
Täydellinen kappale! Joku kehtasi verrata tätä jopa viimevuoden Viron "Kuulaan" (ihana, ihana kappale sekin), ja siitäpä vaan, verratkoon pois, sillä Kuula oli aivan ihanaihanaihana, taidanpa kuunnella sen seuraavaksi. Balladit, koskettavat balladit pärjäävät AINA ja ihmisten tunteisiin kannattaa vedota. Juuri sen takia WSBT (ei jaksa enää kirjoittaa sitä kokonaan) pitäisi viedä jatkoon, sillä se tuo TUNTEITA. Tunteitaaaaa! Saanko vetää vaan fanitytöksi ja hankkia jostain ison bannerin: "SAARI JATKOON!"
This can't go wrong, kuten laulussa sanottiinkin. Ei, ei tämä ole liian taiteellinen pamaus, tämähän on niin täydellinen että asd, nyt minun on pakko siirtyä kirjoittamaan Arionista, muuten halkean.
Arion.... Arion... Arion on ihana... Arion on ihana kun ei katso niitä esiintymässä! Viljamiko tuon laulajan nimi on, en ole enää varma, mutta hän on jotenkin (suloisen?) reppana tuolla lavalla, kitaristi ei ihan näyttänyt osaavan sooloaan esittää (soittaa kyllä osasi) ja tuota... Tässä ei voi laulaa mukana, mikä oli silloin joskus Lordin vahvuus. Kamaan; HARD, ROCK, HALLELUJAH! Nyt mennään kyllä ihan pilkunviilaustasolla, koska minä tykkään tästä porukasta bändinä, kappaleena ja... Okei, en esityksenä.
Todistaakseni, että pääni myös pitää tästä kappaleesta, pidin juuri viidentoista minuutin tauon ja mikäpäs soikaan päässäni: Arionin Lost. Hähhäh, miulla loppui juuri ajatukset siitä mitä haluan kirjoittaa, joten lopetan tähän.
keskiviikko 2. tammikuuta 2013
Road to the Malmö
Mitä Suomi tarjoaa itselleen tänä vuonna edustajakseen? Tänään - koska ei ole muutakaan tekemistä - minä otan jälleeen selvää mahdollisuuksistamme voittaa tätä kilpailua, kappale ja esiintyjä kerrallaan.
Diandra – Colliding Into You
Diandra on näköjään Talentin voittaja; tämä oli minulle uusi tieto. Tällä naisella on hyvä ääni ja kappale on ihan yksinkertaisen simppeli, jonkamoisella selviää radiossa. Minulle tämä aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, sillä tiedostan tämän mahdollisuudet jatkoon mutta samalla tämän eroamattomuuden muiden maiden joukosta. Pelkkänä kappaleena ei voittoon tai kymmenen kärkeen, mutta jos esitys on läheskään yhtä vaikuttava kuin Ruotsin voittaja (hän-joka-jääköön-nimeämättä!), niin Diandralla olisi mahdollisuuksia. Esitys taustalle ja Suomelle pisteitä.
Iina Salin – Last Night
Vielä enemmän perusjuttuja kuin aikaisempi. Discojumputusta vastaanhan minä olen, enkä siksi tästä hirveästi innostu. Minun ääneni ei kuitenkaan vaikuta, sillä jotakuta tämä voi innostaa ja Salin voisi mennä pitkällekin. Toisaalta jumiin jäädään siinä vaiheessa, kun kilpaillaan kymmenen samanlaisen kanssa semifinaalissa. Tässä ei ole mitään samankaltaista kuin vaikkapa Kyproksen/Kreikan/Turkin samankaltaisilla jumputuksilla, joissa aina jäi jotain käteenkin. Toi mieleeni viime vuoden Kreikan, jossa sentään jäi heti kertsi päähän. Last Night unohtui kyllä heti (ai, tämän nimi oli Last Night...)
Ei tätä, ja sitten eteenpäin.
Ilari Hämäläinen - Sytytä mut vaan (Just Light Me Up)
Puolessa välissä olen kuuntelemassa, ja toivoisin loppuvan. Ehdottomasti tarvitsen tähän esityksen taakse nauttiakseni tästä. Suomesta plussaa, mutta taitaa Ilari vaihtaa kielen jos jatkoon menisi. Tästä tulee mieleen Spirid, Dreamworksin elokuva. Ilari Hämäläisen ääni on mielestäni kiva, kappale ei ole huono, mutta ei se oli muistettavakaan. Ehkä erottuisi joukosta Ruotsissa, en tiedä. Seuraava.
Last Panda – Saturday night forever
Aikamoinen nimi poikabändillä! Mielestäni tämän kaltaisia kappaleita pitäisi olla jopa enemmän Euroviisuissa. Hyväntuulinen, ketään koskettamaton ja nyt se pirulainen taitaa soida päässä. Osa minusta ei halua sitä Ruotsiin, osa haluaa~. Voitaisiinko kokeilla?
Mikael Saari – We should be through
Voisikohan näin rauhallisella mennä eteenpäin? Eurooppa ei hirveästi tämänkaltaisista pidä - minulla ei ole tätä vastaan mikään. Toisin kuin monet ylemmistä, tämä on toimiva kappale omana itsenään, enkä tunne kaipaavani tähän taustalle esitystä, en ainakaan suuriluontoista. Suuria tunteita ja suuri ääni Mikael Saarella, mukaanlukien sanoma, joka kuulostaa sydämestä lauletulta. Mitä muuta kunnon kappale tarvitsee? Pianokohdat minua kyllä häiristevät, mutta minä olenkin minä ja taisin löytää oman suosikkini. Jatkoon(-ko?)
Rautakoura – Ilmalaivalla (On an airship)
Ei.
Miksikö ei? Eurooppa ei ymmärrä tällaista. Eikä tämän kaltaisella voi voittaa, sillä tämä ei edes ole tarpeeksi värikäs. Seuraava ->
Atlético Kumpula – Paperilyhty (Paper lantern)
Ihan, öhöm... Mielenkiintoinen? Tippuisi pois ennen semifinaalia valitettavasti, on kuinka hauska haluaa, mutta tähän taas ei saa spektaakkelia taakseen. Liian simppeli jatkaakseen.
Arion – Lost in the woods
Tästähänköhän se Suomi tykkäsi? Taidanpa itsekin lisätä tämän ihan suosikkeihini, tästähän voisi ihan inspiroitua. Kuvassaan kovasti eksyneen näköiset pojat kyllä tarvitsevat sen juuri puhumani spektaakkelin taustalleen, mutta sillä tämä voisi olla ainakin Diandran kanssa kilpailemassa. Päästäisin jatkoon jos voisin, saisikohan näille hirviönaamareita kasvoille?
Elina Orkoneva – He’s not my man
Lena? Ei, taisikin olla Elina. Ihan kuin Lena. Lena toisaalta sijoittui kahdesti hyvin, seurattaisikoonhan tänä vuonna hänen jaloissaan? En usko, että Eurooppa olisi valmis lähtemään taas tämän kaltaista äänestämään, vastahan me pääsimme edellisestä eroon. Tämä ei ole huono, mutta... Katsotaan mitä muut suomalaiset ajattelevat.
Great Wide North - Flags
Suomalaisen kuuloinen... Kappale on hyvä, kertosäkeistö isolle yleisölle sopiva ja itseasiassa, jos tämä olisi jatkossa niin tämä menisi semifinaalin läpi. Voittoon? Siitä en tiedä, mutta semifinaalin läpo. Ihan mielenkiintoinen, jos ei muuta. Toisi kyllä varmaan samanlaisen tuloksen kuin Tanska viimevuonna.
Krista Siegfrids – Marry Me
Semifinaalikamaa Katy Perry-tyylillä~. Minun mielestäni tämä ei kyllä mene yhtään mihinkään, kappale alkaa ja loppuun asti mennään samalla tyylillä. Jälleen, joku muu pitää tämänkaltaisesta; minä en.
Lucy Was Driving – Dancing all around the universe
Kaipa se kappale jo ehti loppua. Mitähän minä juuri kuuntelin? Ei sillä niin väliä, minä en enää jaksa kuunnella sitä loppuun. Muistan kuulleenni, että siinä laulettiin jossain kohtaa Dancing all arounf the universe - se siitä. Jos se unohtuu minun päästäni näin nopeasti, niin mitenpäs Eurooppa? Entäpä Suomi?
Voihan tämä kokeilla. Aina saa kokeilla. Me siitä sitten valitsemme~...
TOP 3
3. Diandra
2. Arion
1. Mikael Saari
Minun mielestäni Saaren kappale on hyvä jo sinällään, mikä on sille iso etu. Suurin etu. Siksi minä haluan sen erityisesti matkaavan Ruotsiin. Arionin kappale taas kosketti minun tuonkaltaisen musiikin fanityttöpuoltani ja Diantra yksinkertaisesti oli hyvä, mutta tarvitsee taustalleen /jotain/.
Diandra – Colliding Into You
Diandra on näköjään Talentin voittaja; tämä oli minulle uusi tieto. Tällä naisella on hyvä ääni ja kappale on ihan yksinkertaisen simppeli, jonkamoisella selviää radiossa. Minulle tämä aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, sillä tiedostan tämän mahdollisuudet jatkoon mutta samalla tämän eroamattomuuden muiden maiden joukosta. Pelkkänä kappaleena ei voittoon tai kymmenen kärkeen, mutta jos esitys on läheskään yhtä vaikuttava kuin Ruotsin voittaja (hän-joka-jääköön-nimeämättä!), niin Diandralla olisi mahdollisuuksia. Esitys taustalle ja Suomelle pisteitä.
Iina Salin – Last Night
Vielä enemmän perusjuttuja kuin aikaisempi. Discojumputusta vastaanhan minä olen, enkä siksi tästä hirveästi innostu. Minun ääneni ei kuitenkaan vaikuta, sillä jotakuta tämä voi innostaa ja Salin voisi mennä pitkällekin. Toisaalta jumiin jäädään siinä vaiheessa, kun kilpaillaan kymmenen samanlaisen kanssa semifinaalissa. Tässä ei ole mitään samankaltaista kuin vaikkapa Kyproksen/Kreikan/Turkin samankaltaisilla jumputuksilla, joissa aina jäi jotain käteenkin. Toi mieleeni viime vuoden Kreikan, jossa sentään jäi heti kertsi päähän. Last Night unohtui kyllä heti (ai, tämän nimi oli Last Night...)
Ei tätä, ja sitten eteenpäin.
Ilari Hämäläinen - Sytytä mut vaan (Just Light Me Up)
Puolessa välissä olen kuuntelemassa, ja toivoisin loppuvan. Ehdottomasti tarvitsen tähän esityksen taakse nauttiakseni tästä. Suomesta plussaa, mutta taitaa Ilari vaihtaa kielen jos jatkoon menisi. Tästä tulee mieleen Spirid, Dreamworksin elokuva. Ilari Hämäläisen ääni on mielestäni kiva, kappale ei ole huono, mutta ei se oli muistettavakaan. Ehkä erottuisi joukosta Ruotsissa, en tiedä. Seuraava.
Last Panda – Saturday night forever
Aikamoinen nimi poikabändillä! Mielestäni tämän kaltaisia kappaleita pitäisi olla jopa enemmän Euroviisuissa. Hyväntuulinen, ketään koskettamaton ja nyt se pirulainen taitaa soida päässä. Osa minusta ei halua sitä Ruotsiin, osa haluaa~. Voitaisiinko kokeilla?
Mikael Saari – We should be through
Voisikohan näin rauhallisella mennä eteenpäin? Eurooppa ei hirveästi tämänkaltaisista pidä - minulla ei ole tätä vastaan mikään. Toisin kuin monet ylemmistä, tämä on toimiva kappale omana itsenään, enkä tunne kaipaavani tähän taustalle esitystä, en ainakaan suuriluontoista. Suuria tunteita ja suuri ääni Mikael Saarella, mukaanlukien sanoma, joka kuulostaa sydämestä lauletulta. Mitä muuta kunnon kappale tarvitsee? Pianokohdat minua kyllä häiristevät, mutta minä olenkin minä ja taisin löytää oman suosikkini. Jatkoon(-ko?)
Rautakoura – Ilmalaivalla (On an airship)
Ei.
Miksikö ei? Eurooppa ei ymmärrä tällaista. Eikä tämän kaltaisella voi voittaa, sillä tämä ei edes ole tarpeeksi värikäs. Seuraava ->
Atlético Kumpula – Paperilyhty (Paper lantern)
Ihan, öhöm... Mielenkiintoinen? Tippuisi pois ennen semifinaalia valitettavasti, on kuinka hauska haluaa, mutta tähän taas ei saa spektaakkelia taakseen. Liian simppeli jatkaakseen.
Arion – Lost in the woods
Tästähänköhän se Suomi tykkäsi? Taidanpa itsekin lisätä tämän ihan suosikkeihini, tästähän voisi ihan inspiroitua. Kuvassaan kovasti eksyneen näköiset pojat kyllä tarvitsevat sen juuri puhumani spektaakkelin taustalleen, mutta sillä tämä voisi olla ainakin Diandran kanssa kilpailemassa. Päästäisin jatkoon jos voisin, saisikohan näille hirviönaamareita kasvoille?
Elina Orkoneva – He’s not my man
Lena? Ei, taisikin olla Elina. Ihan kuin Lena. Lena toisaalta sijoittui kahdesti hyvin, seurattaisikoonhan tänä vuonna hänen jaloissaan? En usko, että Eurooppa olisi valmis lähtemään taas tämän kaltaista äänestämään, vastahan me pääsimme edellisestä eroon. Tämä ei ole huono, mutta... Katsotaan mitä muut suomalaiset ajattelevat.
Great Wide North - Flags
Suomalaisen kuuloinen... Kappale on hyvä, kertosäkeistö isolle yleisölle sopiva ja itseasiassa, jos tämä olisi jatkossa niin tämä menisi semifinaalin läpi. Voittoon? Siitä en tiedä, mutta semifinaalin läpo. Ihan mielenkiintoinen, jos ei muuta. Toisi kyllä varmaan samanlaisen tuloksen kuin Tanska viimevuonna.
Krista Siegfrids – Marry Me
Semifinaalikamaa Katy Perry-tyylillä~. Minun mielestäni tämä ei kyllä mene yhtään mihinkään, kappale alkaa ja loppuun asti mennään samalla tyylillä. Jälleen, joku muu pitää tämänkaltaisesta; minä en.
Lucy Was Driving – Dancing all around the universe
Kaipa se kappale jo ehti loppua. Mitähän minä juuri kuuntelin? Ei sillä niin väliä, minä en enää jaksa kuunnella sitä loppuun. Muistan kuulleenni, että siinä laulettiin jossain kohtaa Dancing all arounf the universe - se siitä. Jos se unohtuu minun päästäni näin nopeasti, niin mitenpäs Eurooppa? Entäpä Suomi?
Voihan tämä kokeilla. Aina saa kokeilla. Me siitä sitten valitsemme~...
TOP 3
3. Diandra
2. Arion
1. Mikael Saari
Minun mielestäni Saaren kappale on hyvä jo sinällään, mikä on sille iso etu. Suurin etu. Siksi minä haluan sen erityisesti matkaavan Ruotsiin. Arionin kappale taas kosketti minun tuonkaltaisen musiikin fanityttöpuoltani ja Diantra yksinkertaisesti oli hyvä, mutta tarvitsee taustalleen /jotain/.
sunnuntai 15. huhtikuuta 2012
Kaksikymmentäviisi jatkoon päästämisen arvoista
Tässä on taas kolmisen tuntia elämää tuhlattu ja kahlattu kaikkia tän vuoden viisubiisejä lävitse. Mie tässä vielä kuuntelen näitä tarkalla korvalla ja yritän miettiä, onko top 25 listani nyt hyvä vai onko joku vielä huonolla paikalla. Noh, listahan muuttuu sitten valtavasti ennen finaalia, mutta nyt olenkin vain miettinyt ne, jotka itse haluaisin päästää jatkoon... Ja voittajan tietenkin...
Minulla on ristiriitaisia tunteita semifinaaleista. Kakkossemifinaali on mielestä monta kertaa huonompilaatuisempi kuin ykkönen, ja tämä ärsyttää hirveästi, koska Suomi on ykkösessä. Meidän esityksemme ei ole hirveän huomiota herättävä, mutta kaunein se on. Muita ehdottomasti kauniita olivat Viron Kuula ja Albanian Suus. Hauskat nimetkin näillä kahdella on! Mutta siis kakkossemifinaalissa on paljon, paljon, yksinäisiä naislaulajia, jotka kilpailevat keskenään. Suomi pääsee tässä hieman erilleen, taistelemaan kaikkien suosikkieni kanssa. Eikä vain minun suosikkieni, sillä meillä onkin vastassa Islanti ja Venäjä.
Suomi valitsi reippaasti Pernilla Karlssonin När jag blundarin, eli saimme ensimmäistä kertaa ruotsinkielisen edustajan. Itse pidän tästä biisistä joka päivä enemmän ja se ansaitsi listallani korkean aseman, mutta kuten pelkäsin, ruotsinkielisyys tulee monille yllätyksenä. Taas masentaa, sillä myös muut maat ovat ottaneet balladeissaan/mitä pirua nuo nyt onkaan, käyttöön erikielisyyden. Yllättävän monet kappaleet ovat itseasiassa tänä vuonna monikielisiä, ei pelkästään englanniksi tai maan omalla, vaan kuultavissa saattaa olla iloisesti kahta kieltä! Näin esimerkiksi Ranskan Echolla ja Italian L'amore é femminalla! Ja Romania tekikin sitten Suomen kaltaisen hassun heiton ja veti esille espanjankielisen kappaleen. Muistaakseni olemme eri semifinaaleissa, mikä on sinällään sääli. Olisin halunnut näille kahdelle pienimuotoisen kaksintaistelun~...
Kaksintaistelusta jatkankin sitten Ruotsin edustajaan. Viime vuonna heillä oli Saade (ja tänä vuonna Norja tuli samanlaisella perässä...) ja he sijoittuivat hyvin. Ei yllätä, että he jatkavat samalla linjalla sitten tänäkin vuonna. Ruotsin edustuskappale on Euphoria, rällätys, joka saa paljon positiivista palautetta Youtuben puolella. Itseeni tämä /ei/ iske. Menen jopa niin pitkälle, että listaan IRLANNIN paremmaksi kuin Ruotsin. Irlantihan pysyi myös viimevuoden linjalla ja lähetti samat Jedwardin (<3) pojat kokeilemaan onneaan - tai nolaamaan maataan. Pidän muuten oikeasti Irlannin biisistä tänäkin vuonna, on vain harmi, että he tuskin sijoittuvat korkealle.
Mainitsenpa tästä vielä tämän vuoden hirvitykset: San Marino ja Montenegro, kappaleilla The Sosial Network Song ja Euro Neuro. Noin, mainitsin ne, niistä ei tarvitsekkaan sitten enää puhua!
Luulen, ettei listani tästä enää tämän päivän aikana muutu. Eiköhän pistetä se näkyville, ettei minun tarvitse enää selitellä.
Eli, minun listani kappaleista, jotka toivon/pelkään näkeväni jatkossa. Mukaan laskettuna myös iso vitonen ja Azerbaijan.
25. Sveitsi - Unbreakaple
- Tämä on ihan kuunneltava kappale. Ja on jäänyt mieleeni myöhemmiksi ajoiksi. Tämä on kuitenkin listalla vain siksi, että joku piti saada Kyproksen tilalle.
24. Azerbaijan - When the music dies
- Uh... Tämä piti sisällyttää listaan... Mutta jos ei olisi pitänyt, olisin tiputtanut pois.
23. Irlanti - Waterline
- Jedward! Tunnustaudun poikien faniksi! Mutta Waterline ei ole kyllä viimevuoden biisiä parempi. Annoin pojille armoa, koska he ovat hauskoja.
22. UK - Love will set you free
- Minusta heidän esiintyjänsä on oikein sympaattisen oloinen herrasmies. Mutta jotain tässä kappaleessa jään kaipaamaan. En tiedä mitä. Tätä oli vaikea asettaa paikalleen, mutta kyllä se Jedwardin voitti.
21. Latvia - Beautiful song
- Ja tämähän ei muuten lähde päästäni pois. Ehkä juuri siksi annoin sillekin paljon armoa. Monet eivät tästä biisistä ole pitäneet, mutta itseäni tälläinen viihdyttää. Hieman höppänä, ja mieltä piristävä. Haluaisin päästää tämän mielummin jatkoon, koska tämä tuntuu aidolta.
20. Valko-Venäjä - We are the heroes
- Pidän tämän kaltaisesta musiikista. Tämä erottuu jokseenkin joukosta, mutta jää hieman saamattomaksi. Tulee mieleen parikin amerikkalaista bändiä tai biisiä, jotka ovat olleet huipulla jonkin aikaa. Ei tästä oikein osaa sanoa mitään...
19. Ranska - Echo
- Biisi, joka saattaisi ansaita korkeammankin paikan. Mutta toisaalta, tämä ärsyttää minua. En tiedä yhtään miksi, mutta se saa minut laittamaan tämän alemmas listalla. Kaksikielisyydestä annan edelleen plussaa ja tämä kyllä nappaa mukaansa... Mutta sitten siitä jo haluaakin irrottautua pois.
18. Espanja - Quédate Lonmigo
- Pyydän anteeksi, jos kirjoitin tämän väärin. En saa käsialastani selvää. Mutta kuitenkin, oletin Espanjalta parempaa. Tämä on lattea, lattea, lattea... Mutta koukuttava! Luulen tiputtavani tämän vielä jossain välissä Ranskan alapuolelle, mutta nyt yritän vielä pitää tästä.
17. Slovenia - Verjamen
- Ehkä minut pisti tästä tykkäämään Youtubekommentoija, joka ilmoitti, että tämä, Suomi ja joku muu ovat tämän vuoden parhaita. Tiedäpä tuota...
Tämä aloittaa vaatimattomasti, niin vaatimattomasti, että olin vaihtaa kappaletta. Mutta sitten se iski minua tajuntaan juuri oikeaan kohtaan ja sai pitämään itsestään. Se tapahtui toisen laulajan tullessa kuvaan vetämään: "AaaAaaAaa!":ta. Se teki tästä kauniin! Ja lopulta kylmät väreet alkoivatkin nousta selkääni pitkin. Ehkäpä tämä onkin liian alhaalla? Vai onko sen edessä jotain parempaa. Jatkoon kuitenkin päästäisin.
16. Kreikka - Aphro... Aph... Kummallinen kreikkalainen sana
- Jammailubiiseillä ON paha tapa tulla korkealle listalla. En tiedä mikä tässä pistää pitämään itseään, sillä kuunnellessani pidän tästä, mutta myöhemmin en enää. Jotain kreikkalaista taikaa. Ehkä se johtuu noista tanssijoista... OPA!
15. Italia - L'amore é femmina
- LUOJAN KIITOS Italia vaihtoi biisiä! Tämä on paljon parempi! Kaksikielisyydestä annan tässäkin paljon pisteitä. Ehkä siksi, että en itseasiassa edes tajua milloin hän vaihtaa kieltä... Sen siitä saa kun opiskelee kumpaakin kieltä. Okei, tämä toimii paljon paremmin Per Sempre, mikä sai minut vain ajattelemaan, ettei Nina osannut laulaa. Tässähän hän osaa, ja ääntää hyvää englantia! Kyllä sijalle 15 tälläisellä ylletään!
14. Norja - Stay
- Hei, katsokaa! Saade vaihtoi kansallisuutta! Eikun... Ei vaihtanutkaan. Se onkin Tooji! Mitä eroa näillä kahdella miehellä on?
Minua harmittaa, että Norjan viisubiisi on kuin Ruotsin viimevuotinen. Tietenkin näissä on paljon eroa, mutta silti. Saade oli parempi, mutta Stay on silti hyvältä kuulostava kappale.
13. Saksa - Standing still
- Eli se kappale, jonka unohdan aina. Tämä ei kuulosta Euroviisubiisiltä, vaan siltä, että tämän löytäisi synkkinä päivinä MP3:sen sisuksista ja sieltä se tulisi lohduttamaan. Kuten esimerkiksi James Bluntin kappaleet. Standing still ei ole kappale, joka pistäisi minua bilettämään, tanssimaan, heiluttamaan käsiäni tai tekemään muutakaan. Se saa minut olemaan kolme minuuttia paikallani ja tuijottamaan eteeni. Se tekee tästä erilaisen, ja sillä tavalla myös hyvän. Saattaisin laittaa korkeammallekin, jos en kokoajan unohtaisi tätä!
12. Albania - Suus
- Kylmät väreet-biisi. Tämä saattaa tippua listalla. Tämäkin aloittaa hyvin vaatimattomasti, mutta lopettaa juhlallisesti!
11. Macedonia - Crno I belo
- Onko tuo nimi ihan oikein? Kai se on...
Tääs näitä, jotka aloittavat tyhjästä. Ja sen takia meinasin jättää kokonaan pois listauksesta. Mutta sitten tulee kertosäkeistö viuluineen ja jälleen jokin sisälläni liikahtaa. Se on kummallista, tämä kappale on kummallisen koukuttuva ja kaunis. Mutta sitten tuleekin sähkökitara ja koko kappale saa ihan uuden ilmeen! Synkkä, kaunis ja kappale, joka pistää veret liikkeelle. Uskon näkeväni tämän jatkossa!
10. Tanska - Should have known better
- Pääsee niihin, jotka eivät lähde päästä pois. Tämä tyttö osaa laulaa, herraperuna! Osaa laulaa! Mielestäni hänellä on tämän kilpailun toisiksi paras ääni - saatte arvailla, kenellä on paras (:
9. Romania - Zaleilah
- Tämä on kappale, mistä en oikein tiedä mikä se on, miksi se on tässä kohtaa listaa ja mikä tämän idea on. Hassuahan se on, että tämä on Romanian biisi, eikä Espanjan, koska espanjaksihan tämä on. Kun ajattelet Romaniaa, tulisiko sinulle tälläinen biisi mieleen? Minulle ei missään nimessä. Mutta pidän espanjalaisesta meiningistä, ja kun sitä kerran tarjotaan, niin en voi olla pitämättäkään!
8. Viro - Kuula
- Miksi se laulaa kuulista!? Eikun siis tämähän olikin eestiä... Onpas hassu kappale. Ei, ei hassu; kaunis! Miten viro on noin kaunista laulettuna? Onhan se viroa, pakko olla! Kosketteafjaejfakmaa, noniin, en osaa enää kirjoittaakaan. Jospa vain pidän tästä biisistä ja sillä hyvä?
7. Slovakia - Don't close your eyes
- JES! Tässä on hyvä kappale! Tästähän me suomalaiset tykätään, eikö? Yksinkertaisesti, TÄMÄN pitää mennä jatkoon! Ei mitään muttia! Slovakian My Chemical Romance! Okei, tuo menee yli, mutta pidän tästä!
6. Turkki - Love me Back
- Tästähän minä pidin jo ensimmäisellä kuuntelukerralla, ja nyt jo jammailen mukana. Mitä tälle muutakana voisi tehdä, kuin jammailla mukana ja pitää? Turkki jatkaa vahvaa linjaansa hyvän musiikin linjalla ja päästäisin ehdottomasti jälleen jatkoon. Ei ehkä vieläkään voittoon asti, mutta yritys on kova!
5. Serbia - Nije ljubav stvar
- Tähän ei laulua edes tarvittaisi. Kun kuuntelen tämän alkua, tiedän, että tämä kuullaan finaalissa. Tässä ei takerru millään lailla tuohon, mitä laulaja laulaa, vaan minä takerrun musiikkiin. Tämä on musiikkia korvilleni! Yksi tämän vuoden kauneimmista ja koskettavimmista. Tämä on euroviisubiisi.
4. Itävalta - Woki mit deim popo
- ... Mitä? Minä pidän tästä! Jollain kierolla tavalla. Aluksihan tätä jää miettimään, että mikä ihme tämä oikein on, lähettääkö ITÄVALTA tämän? Maa, josta Mozart oli?
Mutta jo toisella kerralla aloin laulaa mukana, vaikka saksaa en sanaakaan osaa. Tässä nappaa erityisesti noista laulajista kuuntelijalle välittäytyvä energia. He ovat tosissaan! Ja saksa kuulostaa hauskalta räppinä... Tai mitä tämä onkaan. Tämän vuoden yksi mustista lampaista, mutta mustista lampaistahan pidetään eniten! Woki mit dein popo saa minut aina hyvälle tuulelle jo ajatuksellaan.
3. Suomi - När jag blundar
- Olen maininnut moneen otteeseen, että jokin kappale on tämän vuoden kaunein, mutta mikä se on? Tämä. Suomi on lähettänyt nyt kahtena vuonna kappaleen, joka ei tarvitse mitään taustalleen kertoakseen olevansa hyvä kappale. Hieman eroa Lordiin~... Minua ei enää haittaa lainkaan ruotsinkielisyys. Jos vain jatkoon sillä päästäisiin, niin ruotsinkielisyys on täysin tervetullutta!
Pitäisin tästä, vaikka se olisi Ruotsin edustusbiisi. Ja se on ansainnut kolmannen sijansa, ei siksi, että tämä on meidän biisi. Se on tässä siksi, että rakastan tätä! Pernilla on tämän vuoden kaunein edustaja, hänellä on kaunein kappale ja kaunein esitys. Kunpa kauneus kelpaisi myös euroopalle...
2. Venäjä - Party for everybody
- Tässä on kaikki! Esiintyjä/-t ovat hurmaavia, esitys on itsessään mitä valloittavin ja kappale on huvittava. Tämä kappale on yksi tämän vuoden parhaista! Ehkä esityksensä takia... Mutta minä pidän näistä rouvista kyllä ja toivon heille vain parasta. Voisin antaa voittaakin ellei...
1. Islanti - Never forget
- Ellei tämä olisi vielä täällä. Never forget on tämän vuoden vahvin kappale ja yksi rakastetuimmista ainakin Youtuben puolella. Mielestäni tämän pitää edelleenkin voittaa. Islanninkielisenä tai englanninkielisenä, sillä ei ole mitään väliä. Vaikka tämä ei voittaisi (miksei? ;_;) tämä on jo minun mielestäni voittanut.
Sepä siitä. Sitten semifinaaleja odottelemaan!
Minulla on ristiriitaisia tunteita semifinaaleista. Kakkossemifinaali on mielestä monta kertaa huonompilaatuisempi kuin ykkönen, ja tämä ärsyttää hirveästi, koska Suomi on ykkösessä. Meidän esityksemme ei ole hirveän huomiota herättävä, mutta kaunein se on. Muita ehdottomasti kauniita olivat Viron Kuula ja Albanian Suus. Hauskat nimetkin näillä kahdella on! Mutta siis kakkossemifinaalissa on paljon, paljon, yksinäisiä naislaulajia, jotka kilpailevat keskenään. Suomi pääsee tässä hieman erilleen, taistelemaan kaikkien suosikkieni kanssa. Eikä vain minun suosikkieni, sillä meillä onkin vastassa Islanti ja Venäjä.
Suomi valitsi reippaasti Pernilla Karlssonin När jag blundarin, eli saimme ensimmäistä kertaa ruotsinkielisen edustajan. Itse pidän tästä biisistä joka päivä enemmän ja se ansaitsi listallani korkean aseman, mutta kuten pelkäsin, ruotsinkielisyys tulee monille yllätyksenä. Taas masentaa, sillä myös muut maat ovat ottaneet balladeissaan/mitä pirua nuo nyt onkaan, käyttöön erikielisyyden. Yllättävän monet kappaleet ovat itseasiassa tänä vuonna monikielisiä, ei pelkästään englanniksi tai maan omalla, vaan kuultavissa saattaa olla iloisesti kahta kieltä! Näin esimerkiksi Ranskan Echolla ja Italian L'amore é femminalla! Ja Romania tekikin sitten Suomen kaltaisen hassun heiton ja veti esille espanjankielisen kappaleen. Muistaakseni olemme eri semifinaaleissa, mikä on sinällään sääli. Olisin halunnut näille kahdelle pienimuotoisen kaksintaistelun~...
Kaksintaistelusta jatkankin sitten Ruotsin edustajaan. Viime vuonna heillä oli Saade (ja tänä vuonna Norja tuli samanlaisella perässä...) ja he sijoittuivat hyvin. Ei yllätä, että he jatkavat samalla linjalla sitten tänäkin vuonna. Ruotsin edustuskappale on Euphoria, rällätys, joka saa paljon positiivista palautetta Youtuben puolella. Itseeni tämä /ei/ iske. Menen jopa niin pitkälle, että listaan IRLANNIN paremmaksi kuin Ruotsin. Irlantihan pysyi myös viimevuoden linjalla ja lähetti samat Jedwardin (<3) pojat kokeilemaan onneaan - tai nolaamaan maataan. Pidän muuten oikeasti Irlannin biisistä tänäkin vuonna, on vain harmi, että he tuskin sijoittuvat korkealle.
Mainitsenpa tästä vielä tämän vuoden hirvitykset: San Marino ja Montenegro, kappaleilla The Sosial Network Song ja Euro Neuro. Noin, mainitsin ne, niistä ei tarvitsekkaan sitten enää puhua!
Luulen, ettei listani tästä enää tämän päivän aikana muutu. Eiköhän pistetä se näkyville, ettei minun tarvitse enää selitellä.
Eli, minun listani kappaleista, jotka toivon/pelkään näkeväni jatkossa. Mukaan laskettuna myös iso vitonen ja Azerbaijan.
25. Sveitsi - Unbreakaple
- Tämä on ihan kuunneltava kappale. Ja on jäänyt mieleeni myöhemmiksi ajoiksi. Tämä on kuitenkin listalla vain siksi, että joku piti saada Kyproksen tilalle.
24. Azerbaijan - When the music dies
- Uh... Tämä piti sisällyttää listaan... Mutta jos ei olisi pitänyt, olisin tiputtanut pois.
23. Irlanti - Waterline
- Jedward! Tunnustaudun poikien faniksi! Mutta Waterline ei ole kyllä viimevuoden biisiä parempi. Annoin pojille armoa, koska he ovat hauskoja.
22. UK - Love will set you free
- Minusta heidän esiintyjänsä on oikein sympaattisen oloinen herrasmies. Mutta jotain tässä kappaleessa jään kaipaamaan. En tiedä mitä. Tätä oli vaikea asettaa paikalleen, mutta kyllä se Jedwardin voitti.
21. Latvia - Beautiful song
- Ja tämähän ei muuten lähde päästäni pois. Ehkä juuri siksi annoin sillekin paljon armoa. Monet eivät tästä biisistä ole pitäneet, mutta itseäni tälläinen viihdyttää. Hieman höppänä, ja mieltä piristävä. Haluaisin päästää tämän mielummin jatkoon, koska tämä tuntuu aidolta.
20. Valko-Venäjä - We are the heroes
- Pidän tämän kaltaisesta musiikista. Tämä erottuu jokseenkin joukosta, mutta jää hieman saamattomaksi. Tulee mieleen parikin amerikkalaista bändiä tai biisiä, jotka ovat olleet huipulla jonkin aikaa. Ei tästä oikein osaa sanoa mitään...
19. Ranska - Echo
- Biisi, joka saattaisi ansaita korkeammankin paikan. Mutta toisaalta, tämä ärsyttää minua. En tiedä yhtään miksi, mutta se saa minut laittamaan tämän alemmas listalla. Kaksikielisyydestä annan edelleen plussaa ja tämä kyllä nappaa mukaansa... Mutta sitten siitä jo haluaakin irrottautua pois.
18. Espanja - Quédate Lonmigo
- Pyydän anteeksi, jos kirjoitin tämän väärin. En saa käsialastani selvää. Mutta kuitenkin, oletin Espanjalta parempaa. Tämä on lattea, lattea, lattea... Mutta koukuttava! Luulen tiputtavani tämän vielä jossain välissä Ranskan alapuolelle, mutta nyt yritän vielä pitää tästä.
17. Slovenia - Verjamen
- Ehkä minut pisti tästä tykkäämään Youtubekommentoija, joka ilmoitti, että tämä, Suomi ja joku muu ovat tämän vuoden parhaita. Tiedäpä tuota...
Tämä aloittaa vaatimattomasti, niin vaatimattomasti, että olin vaihtaa kappaletta. Mutta sitten se iski minua tajuntaan juuri oikeaan kohtaan ja sai pitämään itsestään. Se tapahtui toisen laulajan tullessa kuvaan vetämään: "AaaAaaAaa!":ta. Se teki tästä kauniin! Ja lopulta kylmät väreet alkoivatkin nousta selkääni pitkin. Ehkäpä tämä onkin liian alhaalla? Vai onko sen edessä jotain parempaa. Jatkoon kuitenkin päästäisin.
16. Kreikka - Aphro... Aph... Kummallinen kreikkalainen sana
- Jammailubiiseillä ON paha tapa tulla korkealle listalla. En tiedä mikä tässä pistää pitämään itseään, sillä kuunnellessani pidän tästä, mutta myöhemmin en enää. Jotain kreikkalaista taikaa. Ehkä se johtuu noista tanssijoista... OPA!
15. Italia - L'amore é femmina
- LUOJAN KIITOS Italia vaihtoi biisiä! Tämä on paljon parempi! Kaksikielisyydestä annan tässäkin paljon pisteitä. Ehkä siksi, että en itseasiassa edes tajua milloin hän vaihtaa kieltä... Sen siitä saa kun opiskelee kumpaakin kieltä. Okei, tämä toimii paljon paremmin Per Sempre, mikä sai minut vain ajattelemaan, ettei Nina osannut laulaa. Tässähän hän osaa, ja ääntää hyvää englantia! Kyllä sijalle 15 tälläisellä ylletään!
14. Norja - Stay
- Hei, katsokaa! Saade vaihtoi kansallisuutta! Eikun... Ei vaihtanutkaan. Se onkin Tooji! Mitä eroa näillä kahdella miehellä on?
Minua harmittaa, että Norjan viisubiisi on kuin Ruotsin viimevuotinen. Tietenkin näissä on paljon eroa, mutta silti. Saade oli parempi, mutta Stay on silti hyvältä kuulostava kappale.
13. Saksa - Standing still
- Eli se kappale, jonka unohdan aina. Tämä ei kuulosta Euroviisubiisiltä, vaan siltä, että tämän löytäisi synkkinä päivinä MP3:sen sisuksista ja sieltä se tulisi lohduttamaan. Kuten esimerkiksi James Bluntin kappaleet. Standing still ei ole kappale, joka pistäisi minua bilettämään, tanssimaan, heiluttamaan käsiäni tai tekemään muutakaan. Se saa minut olemaan kolme minuuttia paikallani ja tuijottamaan eteeni. Se tekee tästä erilaisen, ja sillä tavalla myös hyvän. Saattaisin laittaa korkeammallekin, jos en kokoajan unohtaisi tätä!
12. Albania - Suus
- Kylmät väreet-biisi. Tämä saattaa tippua listalla. Tämäkin aloittaa hyvin vaatimattomasti, mutta lopettaa juhlallisesti!
11. Macedonia - Crno I belo
- Onko tuo nimi ihan oikein? Kai se on...
Tääs näitä, jotka aloittavat tyhjästä. Ja sen takia meinasin jättää kokonaan pois listauksesta. Mutta sitten tulee kertosäkeistö viuluineen ja jälleen jokin sisälläni liikahtaa. Se on kummallista, tämä kappale on kummallisen koukuttuva ja kaunis. Mutta sitten tuleekin sähkökitara ja koko kappale saa ihan uuden ilmeen! Synkkä, kaunis ja kappale, joka pistää veret liikkeelle. Uskon näkeväni tämän jatkossa!
10. Tanska - Should have known better
- Pääsee niihin, jotka eivät lähde päästä pois. Tämä tyttö osaa laulaa, herraperuna! Osaa laulaa! Mielestäni hänellä on tämän kilpailun toisiksi paras ääni - saatte arvailla, kenellä on paras (:
9. Romania - Zaleilah
- Tämä on kappale, mistä en oikein tiedä mikä se on, miksi se on tässä kohtaa listaa ja mikä tämän idea on. Hassuahan se on, että tämä on Romanian biisi, eikä Espanjan, koska espanjaksihan tämä on. Kun ajattelet Romaniaa, tulisiko sinulle tälläinen biisi mieleen? Minulle ei missään nimessä. Mutta pidän espanjalaisesta meiningistä, ja kun sitä kerran tarjotaan, niin en voi olla pitämättäkään!
8. Viro - Kuula
- Miksi se laulaa kuulista!? Eikun siis tämähän olikin eestiä... Onpas hassu kappale. Ei, ei hassu; kaunis! Miten viro on noin kaunista laulettuna? Onhan se viroa, pakko olla! Kosketteafjaejfakmaa, noniin, en osaa enää kirjoittaakaan. Jospa vain pidän tästä biisistä ja sillä hyvä?
7. Slovakia - Don't close your eyes
- JES! Tässä on hyvä kappale! Tästähän me suomalaiset tykätään, eikö? Yksinkertaisesti, TÄMÄN pitää mennä jatkoon! Ei mitään muttia! Slovakian My Chemical Romance! Okei, tuo menee yli, mutta pidän tästä!
6. Turkki - Love me Back
- Tästähän minä pidin jo ensimmäisellä kuuntelukerralla, ja nyt jo jammailen mukana. Mitä tälle muutakana voisi tehdä, kuin jammailla mukana ja pitää? Turkki jatkaa vahvaa linjaansa hyvän musiikin linjalla ja päästäisin ehdottomasti jälleen jatkoon. Ei ehkä vieläkään voittoon asti, mutta yritys on kova!
5. Serbia - Nije ljubav stvar
- Tähän ei laulua edes tarvittaisi. Kun kuuntelen tämän alkua, tiedän, että tämä kuullaan finaalissa. Tässä ei takerru millään lailla tuohon, mitä laulaja laulaa, vaan minä takerrun musiikkiin. Tämä on musiikkia korvilleni! Yksi tämän vuoden kauneimmista ja koskettavimmista. Tämä on euroviisubiisi.
4. Itävalta - Woki mit deim popo
- ... Mitä? Minä pidän tästä! Jollain kierolla tavalla. Aluksihan tätä jää miettimään, että mikä ihme tämä oikein on, lähettääkö ITÄVALTA tämän? Maa, josta Mozart oli?
Mutta jo toisella kerralla aloin laulaa mukana, vaikka saksaa en sanaakaan osaa. Tässä nappaa erityisesti noista laulajista kuuntelijalle välittäytyvä energia. He ovat tosissaan! Ja saksa kuulostaa hauskalta räppinä... Tai mitä tämä onkaan. Tämän vuoden yksi mustista lampaista, mutta mustista lampaistahan pidetään eniten! Woki mit dein popo saa minut aina hyvälle tuulelle jo ajatuksellaan.
3. Suomi - När jag blundar
- Olen maininnut moneen otteeseen, että jokin kappale on tämän vuoden kaunein, mutta mikä se on? Tämä. Suomi on lähettänyt nyt kahtena vuonna kappaleen, joka ei tarvitse mitään taustalleen kertoakseen olevansa hyvä kappale. Hieman eroa Lordiin~... Minua ei enää haittaa lainkaan ruotsinkielisyys. Jos vain jatkoon sillä päästäisiin, niin ruotsinkielisyys on täysin tervetullutta!
Pitäisin tästä, vaikka se olisi Ruotsin edustusbiisi. Ja se on ansainnut kolmannen sijansa, ei siksi, että tämä on meidän biisi. Se on tässä siksi, että rakastan tätä! Pernilla on tämän vuoden kaunein edustaja, hänellä on kaunein kappale ja kaunein esitys. Kunpa kauneus kelpaisi myös euroopalle...
2. Venäjä - Party for everybody
- Tässä on kaikki! Esiintyjä/-t ovat hurmaavia, esitys on itsessään mitä valloittavin ja kappale on huvittava. Tämä kappale on yksi tämän vuoden parhaista! Ehkä esityksensä takia... Mutta minä pidän näistä rouvista kyllä ja toivon heille vain parasta. Voisin antaa voittaakin ellei...
1. Islanti - Never forget
- Ellei tämä olisi vielä täällä. Never forget on tämän vuoden vahvin kappale ja yksi rakastetuimmista ainakin Youtuben puolella. Mielestäni tämän pitää edelleenkin voittaa. Islanninkielisenä tai englanninkielisenä, sillä ei ole mitään väliä. Vaikka tämä ei voittaisi (miksei? ;_;) tämä on jo minun mielestäni voittanut.
Sepä siitä. Sitten semifinaaleja odottelemaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)